Käsintehnyt Anni Heikkinen

Koulussa on neulejakso menossa. Tai siis tarkemmin lankatekniikat. Aloin jo keväällä neulomaan miehelleni kaksiväriset patenttineule villapaitaa. Metsämiehelle lämmintä ylle ja tietenkin metsän väreissä, eli päällä vihreää ja pohjalla suklaanruskeaa. Jo langat ostaessa tiesin aloittaneen taas yhden ikuisuusprojektin. Lupasin sen jouluksi, en vaan kertonut vuotta. Tähän mennessä valmiina on takakappale ja parikymmentä senttiä etukappaletta. Nyt neulejaksolla ajattelin projektin lähtevän oikein kunnolla vauhtiin. Kun on oikein siihen varattu aikaa. Vaan kuinka kävi? Olen minä neulonut. Pipoja ja pari tiskirättiä. Ja sen parikymmentä senttiä etukappaletta. Olen myös ommellut neulatyynyjä, muokannut lusikoita koruiksi ja virkannut joulukoristeita. Se on vaan niin tylsää! Se ison paidan neulominen. Isoa kappaletta puikko puikon perään. Langankierto ja kaksi yhteen, langankierto ja kaksi yhteen... Vihreän ja ruskean kerroksen vaihtelu ei paljon lisää mielenkiintoa. Huokaus! On varm

Ensimmäinen aihe artesaaniopinnoissa oli tilkkutyöt. En ole innostunut perinteisistä tilkkutöistä. Perinteiset blokit ja kankaat ja värimaailmat eivät ole yhtään minua. Siispä piti kokeilla jotain uutta. Löysin boro -tekniikan. Se on perinteinen japanilainen tekniikka, jotaon käytetty vaatteiden paikkaamiseen.  Pari englanninkielistä linkkiä boro -tekniikasta. http://www.heddels.com/2015/08/all-about-boro-story-japanese-patchwork/ https://furugistarjapan.wordpress.com/2011/02/18/boro-japanese-folk-fabric/ Minun versioni ei ole ”puhdas" boro. Tähän liinaani ostin uudet kankaat ja ompelin ne koneella pohjaan kiinni.  En löytänyt sellaisia kankaita kuin lähdin hakemaan, kontrastit ovat turhan rajut. Sain kyllä häivytettyä kankaiden kontrastia tikkauksilla, mutten mielestäni tarpeeksi.  Liinan oli tarkoitus tulla tähän ruokapöydälle, mutta en nyt ole ihan täysin vakuuttunut että halua sitä pitää siinä. Mietin pitäisikö tuohon toisen pään suureen siniseen osa

Koulun toisena isompana kokonaisuutena oli kirjonta. Olen sitä jonkin verran tehnyt sen jälkeen kun hurahdin pari vuotta sitten, joten nyt halusin jotain uutta haastetta. Päätin harjoitella erilaisia pistoja. Ja tulihan tähän muutama kokeiltua. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Nyt minulla kulkee käsitöitteni mukana kokoelma erilaisista pistoista. Jos joskus en meinaa keksiä mitä käyttäisin työssäni, niin tästäpä löytyy jo jotain vinkkejä. Työn alussa tuskailin aikani värien kanssa. Punainen ja oranssi on jotenkin silmää ja sydäntä miellyttäviä, mutta ne eivät ole värejäni vaatteissa. Siksi aloin epäillä niiden käyttöä kassissa, jota on tarkoitus kuljettaa mukana paljon. Painelin takaisin koulun lankavarastoon ja levitin suurinpiirtein kaikki vaihtoehdot pöydälle. Lopulta seurasin sydäntä ja valitsin punaisen, oranssin ja keltaisen alkuperäisen suunnitelman mukaan ja lisäsin sinisen kontrastiksi. Tämä on hyvä! Opiskelukaverit sanoivat kassista tulevan mieleen mm. Etelä-Am